Valokennot

Valokennon toiminta perustuu valonsäteen käyttäytymiseen kohteessa. Yleisimmät valokennoratkaisut ovat seuraavat:

Lähetin/vastaanotin

Anturi koostuu erillisestä lähettimestä sekä vastaanottimesta. Tunnistettava kappale katkaisee lähettimen ja vastaanottimen välisen
valonsäteen. Tämän menetelmän etuja ovat: Erittäin pitkä tunnistusetäisyys, tarkka ja varma tunnistus, kappaleen värillä ja muodolla
ei ole vaikutusta tunnistusetäisyyteen sekä varmatoimisuus likaisissa olosuhteissa.

Polarisoitu peilistä heijastava

Lähetin ja vastaanotin ovat samassa anturissa. Tunnistettava kappale katkaisee peilistä heijastuvan valonsäteen. Vastaanotin on polarisaatioherkkä, joten esim. auringonvalo ei aktivoi lähtöä. Tämän menetelmän etuja ovat:  pitkä tunnistusetäisyys sekä
yksinkertainen asennus.

Kohteesta heijastava

Lähetin ja vastaanotin ovat samassa anturissa. Tunnistus tapahtuu kun valo heijastuu suoraan kohteesta. Tunnistusetäisyys jää lyhyeksi mutta asennus on erittäin helppo ja yksinkertainen.

Kohteesta heijastava taustahäivytetty

Kuten kohteesta heijastava, mutta anturi tunnistaa valon määrän sijasta valonsäteen tulokulmaa, jota voidaan säätää.  Anturilla voi tunnistaa esimerkiksi onko paperiarkkeja kaksi päällekkäin.

Valokennojen toimintasuunnat ovat kirkas- tai  pimeä-kytkentä. Kirkkaassa kytkennässa anturi tunnistaa kun se saa valoa ja päinvastoin.

Liitäntä

Yleisimmät lähestymiskytkimien liitäntätavat ovat M12 tai M8 liitin sekä kiinteä kaapeli tai liitäntärasia.